Yellowstonen kansallispuisto

Olemme nähneet reissuillamme monet luonnonpuistot USA:ssa, joista toinen on toistaan hienompia. Luonnonpuistoille yhteistä on ollut se, että niissä pystyy liikkumaan melko vapaasti, eivätkä puistot ole mitenkään erityisen kaupallisia. Luonnonpuistoihin on yleensä pieni 10-25 euron ajoneuvokohtainen sisäänpääsymaksu, ja puistot ovat aina pääsymaksun arvoisia.

Tänään vierailimme suositussa Yellowstonen kansallispuistossa Wyomingin osavaltiossa. Olin asennoitunut näkemään upeita vuoristomaisemia, vesistöjä ja eläimiä, mutta minut yllätti täysin puiston tuliperäiset ilmiöt kuten geisirit ja kuumat lähteet. Olin kyllä lukenut kuuluisasta Old Faithful-geisiristä, mutta en ollut opaskirjoista ymmärtänyt alkuunkaan puiston vulkaanisen toiminnan laajuutta.

Aurinko paistoi Codyssa aamulla kirkkaalta taivaalta, ja Joonas tarkasti koneelta, että Yellowstonen itäinen sisääntuloportti on auki. Matkalla luonnonpuistoon, pysähdyimme Buffalo Billin padolla, jolloin luoksemme kurvasi mies joulunauhoin koristellussa golf-kärryssä ja kertoi, että itäinen sisäänkäynti on suljettu onnettomuuden ja liukkaan kelin vuoksi. Saimme mieheltä ohjeet puiston koilliselle sisäänkäynnille, ja tarkastettuamme tiedon netistä suuntasimme miehen ohjeiden mukaan Silver Gatelle yli vuoriston.

Ylittämämme vuoriston lumitilanne hieman huolestutti, koska tiesin myös Yellowstonen olevan suurelta osin korkealla, mutta hoputin luottokuskiani pitämään kiirettä, jotta eivät ehtisi sulkemaan pohjoisen portteja. Luottamus luottokuskiin on korkealla. Kaiken kaikkiaan päivän aikana kohtasimme kaikki mahdolliset säätilat rännästä lämpimään kevätsäähän, pilvissä satoi ja laaksoissa lämmitti, mutta jäätä ei onneksi tarvinnut jännittää.

Heti Yellowstoneen saavuttuamme törmäsimme biisoniin, jota pysähdyimme valokuvaamaan. Seuraavien tuntien aikana näimme kymmeniä biisoneja laiduntamassa metsissä, pelloilla ja jokien varsilla. Kotimatkalla yksi jopa pysäytti autojonon jolkuttelemalla jonon nokilla muina miehinä.

Yellowstonessa villieläimet oikeasti olivat teiden varsilla arkisissa puuhissaan. Törmäsimme jopa kahdesti karhuhavaintoon. Emme siis törmänneet karhuihin, vaan pysähdyimme ruuhkaan, joka oli aiheutunut siitä, että ohi ajaneet autot olivat pysähtyneet keskelle tietä valokuvaamaan tien varrella häärääviä nalleja

 

Oli ihanaa nähdä biisonit ja karhut arkisissa askareissaan. Mutta vaikkeivat he koko ajan näkyvissä olleetkaan, niin ei Yellowstonessa pitkästymään päässyt. Ajoimme lenkin puiston koilliselta sisäänkäynniltä pohjoisen Mammontin ja läntisen Madisonin kautta eteläiseen Old Faithfulliin. Koko ajan maisema muuttui, ja kaikilla näköalapaikoilla oli uutta näkemistä. Puiston maasta pulppuava kuuma vesi ja muta, kuumat lähteet ja geisirit löivät ällikällä.

 

 

 

Aamupäivän ylimääräisestä vuoristolenkistä ja pidentyneestä luonnonpuistokierroksesta huolimatta (tai siitä johtuen), saiimme hyvän kokonaiskuvan Yellowstonesta. Ilta alkoi pimetä, kun saavuimme hyvillämme reissusta Butten kaupunkiin yöpymään, jatkaaksemme matkaa kohti länsirannikkoa huomenna.