Savolaiset pallontallaajat kävimme tänään tekemässä lähtemättömän vaikutuksen paikallisessa pitsapaikassa. Marssimme Pappa Murphy's Pizzaan ja tilasimme ison tacopitsan. Istuimme alas odottamaan, ja seuraamaan, kun kolme henkilöä tahkosi pitsoja kiireellä. Yksi otti pitsapohjan, lisäsi tomaattikastikkeen ja valtavan kasan juustoa, hyvä alku. Seuraava lisäsi lihan, sipulin, paprikan ja muut lisukkeet. Nami nami! Kolmas otti pitsan, kelmutti sen ja nosti kuitin kanssa hyllyyn?!? Vilkuilimme toisiamme, että ei kai... Noin puoli minuuttia myöhemmin nimemme kutsuttiin "Nastaste" (hyvin oli onnistuttu nimessä) ja meille ojennettiin raaka pitsa. Pitsatyttö oli ihan vähän hämillään, kun kerroin, että luulimme saavamme paistetun pitsan, mutta hetken asiaa sulateltuaan, hän pahoitteli vuolaasti virhettä ja hyvitti ostoksen. Minä olin ihan, että onko se mahdollista? Tätä maata on pakko rakastaa! Kysymykseen kotimaastamme, vastasin, että olemme Ruotsista ;)
Päivän aikana ennätimme toki muutakin kuin tehdä ruotsalaisista legendoja oregonilaisessa pikkukaupungissa. Aamulla nostimme kytkintä hienosta Seattlesta, ja saavuimme suurin odotuksin Portlandiin Oregonin osavaltiossa. Käräjäkorttelin vierailukeskuksesta haimme inspiraatiota kaupunkikierrokselle, mutta turistiopasta enempää emme saaneet vierailukeskuksesta irti. Kartan sentään saimme. Kävelimme Willamette-joen rantaviivaa, risteilimme keskustassa ja kävimme eksymässä maailman suurimmassa yksityisomistuksessa olevassa kirjakaupassa, Powell World of Booksissa.
Portland on kaunis, puhdas ja ihmisen kokoinen kaupunki, jossa on paljon puistoja, mutta turistille kaupungin keskustalla ei ollut paljon tarjottavaa. Päivän sykäyttävimpiä kokemuksia oli, kun joku maasturi poksautti liikennevaloissa edellä ajavan sedanin perään, ja kun kävimme Applen myymälässä ensimmäistä kertaa näpertämässä Apple Watchia.
Palatessamme autolle poikkesimme aukion kautta, jossa oli enemmän tapahtumia kerralla kuin koko kaupungissa yhteensä. Filmiryhmä kuvasi musiikkivideota, nuori neitokainen esitteli suurta keltaista käärmettä, liskoja ja nilviäisiä koululaisille, screeniltä tuli komediaa ja kaupunkilaiset häröilivät mukana lounaineen ja kahvipönttöineen.
Alkuperäinen ajatuksemme oli yöpyä kaupungissa, mutta onneksi meillä ei ollut hotellia varattuna, joten pääsimme iltapäivällä jatkamaan matkaamme kohti etelää. Alkuillasta saavuimme Oregonin Springfieldiin. Nyt kaupungissa on kolme pitsantekijää, joilla on vähän kavereille kerrottavaa. Lisäksi hotellissamme on ilmaiset popcornit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti